Maalämpöpumput – usein esitetyt kysymykset

Question AnswerOlemme keränneet tälle sivuille yleisempiä kysymyksiä ja vastauksia aiheena maalämpö, maalämpöpumput ja lämpökaivot. Ellet löydä etsimääsi vastausta niin lähetäthän kysymyksen meille, niin lisäämme sen vastauksineen tälle palstalle. Saat samalla vastauksen myös omaan sähköpostiisi.

> lähetä kysymys St1 Lähienergialle

 

Lämpökaivot ja poraus (9)

Voiko vanhaa porakaivoa hyödyntää maalämpökaivona?

Niiltä osin kuin ollaan peruskalliossa pohjavesitason alapuolella, se on mahdollista. Tällöin vanha vesipumppu pitää poistaa ja kaivoon pitää asentaa muovinen lämmönkeruuputkisto. Lämmönkeruuputkistosta on kerrottu tarkemmin –Maalämpöpumppu ja sen lämmönkeruuputkisto-osiossa

Voiko lämpökaivosta ottaa myös käyttövettä?

Lämmityskaudella lämpökaivosta ei saa ottaa vettä, sillä se vaikuttaisi kaivon lämmöntuottoon, kun lämmön välittäjäaineena olevan veden pinta laskisi.

Kesäaikana tämä sen sijaan on mahdollista, sillä maalämpöpumput eivät lämpimällä ajalla joudu juurikaan taloa lämmittämään. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että kaivoon ei todennäköisesti enää mahdu porakaivopumppua vaan vesi on otettava kaivosta imemällä. Tällöin vesi ei saa olla 10:tä metriä kauempana maan pinnasta.

Mistä haen luvan maalämmölle?

Lämpökaivolle ja pintamaaputkistolle haetaan toimenpidelupa oman kunnan rakennusvalvonnasta

Kuinka sotkuista työtä lämpökaivon poraus on?

Poraus on mahdollista tehdä yllättävänkin siististi, kunhan käytetään umpikontteja, joihin kivituhkalieju johdetaan ja viedään porauksen päätyttyä maankaatopaikalle.

Joskus kaivon runsas vedentuotto hankaloittaa porausta. Tällöin on kuitenkin hyvä muistaa, että kyseessä on vain puhdasta vettä, jossa mukana jonkin verran hienoa kivipölyä. Yleensä nämä jäljet lähtevät seuraavan vesisateen mukana.

Pääsääntö on, että tontti jätetään asiallisen kuntoon ja jäljet siivotaan

Miten paljon lämpökaivo haittaa pihan käyttöä?

Porakaivo sijoitetaan maan alle, joten sitä ei jää näkyviin mitään. Kaivon päälle ei kuitenkaan tulevaisuudessa kannata rakentaa mitään kiinteitä rakennelmia. Muutoin pihaa voi käyttää normaalisti.

Minkä kokoinen on lämpökaivon poraukseen käytettävä laitteisto?

Varsinainen poravaunu on n. 5 000kg:n painoinen, kumiteloilla varustettu laite. Poravaunu on 2-2,5m leveä, 3,5-4m pitkä. Korkeutta vaunulla on n. 3m ajettaessa ja n. 6m porattaessa.

Varsinainen poraukseen tarvittava energia saadaan erillisestä kompressorista, joka on asennettuna n. 12m pitkään kuorma-autoon. Etäisyyttä kompressorin ja poravaunun välillä voi olla jopa 40-50m.

Lisäksi tarvitaan umpikontti kivituhkan keräykseen. Kontin koko on n. 2m x 3,5m ja korkeudeltaan n. 1,5-2m.

Kuinka pahasti piha turmeltuu lämpökaivon porauksessa?

Kumitelainen porausvaunu kuormittaa pihaa vähemmän kuin henkilöauto, sillä sen paino jakautuu telojen ansiosta isolle alueelle.

Lämpökaivon ympärille jää tavallisesti jonkin verran kivituhkaa, mutta tämä yleensä häviää itsestään seuraavien sateiden aikana.

Suurin haitta pihalle aiheutuu vaakaputkien asennuksesta, sillä niille joudutaan kaivamaan n. 30-40cm levyinen kaivanto lämpökaivon ja teknisen tilan välille. Tämäkin on kuitenkin korjattavissa pienellä puutarhatyöllä.

Jääkö lämpökaivo näkyviin muutoin siistille pihalle?

Lämpökaivo ja sen vaakaputkistot asennetaan kaikki maan pinnan alapuolelle joten ne eivät jää haittaamaan lopputulosta.

Mistä tiedän tarvitsenko 1 vai 2 lämpökaivoa?

Tarvittavien energiakaivojen mitoituksen tekee maalämpöpumpun toimittaja jo tarjousvaiheessa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos talon kulutus on alle 3500l öljyä tai 30.000kWh sähköä, niin selvittäneen yhdellä energiakaivolla.

Jos tontin puolesta on mahdollisuuksia vain yhteen lämpökaivoon tai pehmeää maata on paljon, voidaan erikoisratkaisuilla tehdä jopa 300m syviä lämpökaivoja. Tällöin 1 ja 2 porakaivon raja nousee n. 5500 -6000 litraan polttööljyä vuodessa. Tämä vastaa n. 45 000-55 000 kWh lämmityssähkökulutusta.

Maalämpö (18)

Mitä on maalämpö?

Maalämpö tarkoittaa maa- ja kallioperässä olevan geoenergian hyödyntämistä rakennuksien lämmittämiseen. Maalämpöjärjestelmän ydin on maalämpöpumppu, joka siirtää peruskallioon, pintamaahan tai vesistöön sitoutunutta lämpöenergiaa talon patteri- tai lattialämmitysjärjestelmään sekä käyttöveteen.

Tästä aiheesta löytyy lisää tietoa maalämpö-sivulta

Voiko ja kannattaako vanha öljykattila jättää maalämmön rinnalle tai varajärjestelmäksi?

Isommissa kiinteistöissä öljykattila on usein perusteltua säilyttää, jolloin sillä voidaan tehdä kylmimpien päivien tarvitsemaa lisäenergiaa. Tästä lisää maalämmön mitoitusosiossa.

Pientalossa öljykattilan jättäminen ei useinkaan ole perusteltua, sillä öljykulutus olisi vain joitain kymmeniä litroja vuodessa. Maalämpöpumpuissa on usein jo valmiiksi asennetut sähkövastukset, jotka toimivat myös varajärjestelmänä jos maalämpöpumppuun tulisi vikatilanteita.

Kannattaa maalämpö asentaa vain uuteen taloon?

Vastaus on juurikin päinvastainen. Vanhempi rakennuskanta kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin nykyaikainen matalaenergiarakentaminen. Maalämpö tuottaa sitä paremmin mitä enemmän energiaa kuluu, joten se sopii erinomaisesti vanhempaan rakennuskantaan.

Missä menee raja, kuinka isoja kiinteistöjä voidaan maalämmöllä lämmittää?

Tässä ei oikeastaan ole ylärajaa, sillä maalämpöpumppuja voidaan tarvittaessa asentaa useita rinnakkain ja näin saavuttaa riittävän suuri lämmitysteho.

Maksaako maalämpö oikeasti oman investointinsa?

Tämä pitää aidosti paikkaansa mutta luonnollisesti takaisinmaksuaikaan vaikuttaa merkittävästi tämänhetkisen energian vertailuhinta sekä tulevaisuuden energian hinnan kehitys. Tyypillinen öljy- tai sähkölämmittäjän takaisinmaksuaika pientalossa on arviolta n. 5-8 vuotta.

Millaiseen taloon maalämpö sopii?

Yksinkertaisimmillaan maalämpö sopii taloon, jossa on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä. Yleensä tällöin vaihdetaan vain ns. lämmön lähde maalämpöpumppuun ja pattereille tai lattialämmitykselle ei tehdä mitään.

Vaikka vesikiertoista lämmönjakojärjestelmää ei olisikaan, niin sekin on mahdollista rakentaa ja näin mahdollistaa maalämmön soveltuminen kiinteistölle.

Missä menee pakkasraja, jossa maalämmön teho loppuu?

Tämä on täysin kiinni siitä, miten maalämpöpumppu on mitoitettu. Maalämpöpumppu voidaan mitoittaa niinkin, että sen teho kattaa lämmitystarpeen läpi vuoden, mutta aina se ei ole kustannuksiltaan järkevää. Maalämpöpumpun mitoitusvaihtoehdoista on kerrottu tarkemmin Miten maalämpöpumppu tulisi mitoittaa?osiossa.

Peruskallion, pintamaan tai vesistön lämpö ei juurikaan muutu kovillakaan pakkasilla, joten lämmönkeruupuolelle pakkaset eivät juurikaan vaikuta.

Kuinka kauan kestää tyypillinen pientalon öljykattilan vaihto maalämpöön?

Poraukseen menee n. 1 työpäivä / kaivo sekä toinen päivä vaakaputkistojen asennukseen.

Varsinainen maalämpöpumpun asennus kestää purkutöistä riippuen 2-3 päivää.

Asennetaanko maalämpöjärjestelmiä vain kesällä?

Asennamme maalämpöjärjestelmiä läpi vuoden kuitenkin siten, että ihan huippupakkasilla vältetään porausta sekä lämmityskatkoja. Pikkupakkasilla nämäkin onnistuvat hienosti, sillä meiltä on mahdollista saada sähköpuhaltimia lainaksi niille päiville kun talon lämmitys joudutaan pitämään katkaistuna.

Miten etenen kun haluan selvittää onko maalämpö minulle mahdollinen vaihtoehto?

Helpointa on antaa maalämpöasiantuntijamme tehdä tämä asiakkaan puolesta. Tämä on veloitukseton palvelu, jonka jälkeen asiakas saa tarkan tarjouksen sekä laskelman tulevista käyttökuluista.

Tarkemmat toimintaohjeet löytyvät:

Kuinka nopeasti maalämpö maksaa itsensä takaisin?

Takaisinmaksuajat riippuvat mitoituksesta, nykyisestä energian hinnoista sekä energian tulevaisuuden hinnankehityksestä. Tyypilliset takaisinmaksuarviot öljy- ja sähkölämmitteisissä pientaloissa ovat 5-8 vuoden luokkaa. Isoissa asuinkiinteistöissä maalämpöinvestointi usein kuollettuu vieläkin nopeammin.

Onko kukaan vaihtanut kaukolämpöä maalämpöön?

Tämä on jo ihan arkipäivää Suomessa. Olemme vaihtaneet kaukolämpöä maalämpöön pientaloissa, rivitaloissa ja kerrostaloissa.

Voiko maalämpöön yhdistää aurinkokeräintä ja kannattaako se rahallisesti?

Tämä on ihan mahdollista ja helpoiten tämä onnistuu kun aurinkokeräimille tehdään varaus jo asennusvaiheessa.

Rahallinen kannattavuus onkin sitten ihan toinen kysymys. Kun maalämpöpumput laskevat ostoenergian hintaa n. 70%, niin tämä luonnollisesti sotii auringon kannattavuutta vastaan. Aurinkokeräimen takaisinmaksuaika saattaa tällöin kasvaa kohtuuttoman pitkäksi.

Paljonko tyypillinen maalämpösaneeraus pientaloon maksaa?

Avaimet käteen toimituksena pientalojen haarukka on tavallisesti 15-20 000€ riippuen talon energiakulutuksesta. Maalämmön hintaa kuitenkin pientaloasiakkaille kotitalousvähennys usein pienentää useita tuhansia.

Onko vanha öljysäiliö poistettava kun siirtyy maalämpöön?

Pääsääntöisesti käytöstä poistetun öljykattilan öljysäiliö on poistettava, jos se sijaitsee maan alla. Tässä on kuitenkin kuntakohtaisia eroja, joten kannattaa olla yhteydessä oman kotikunnan rakennusvalvontaan.

Tähän ratkaisuun vaikuttaa myös se, voiko öljysäiliön poisto vahingoittaa esim. rakennuksen perustuksia.

Voinko asentaa maalämmön suorasähkölämmitteiseen taloon?

Voit, mutta tällöin maalämpöpumpun asennus vaatii vesikiertoisen lämmönjaon (tavallisesti pattereiden tai lattialämmityksen) asentamisen.

Onko sähköpattereiden vaihtaminen vesikiertoisen patterijärjestelmään mahdollista ja mitä se maksaa?

Vaihto on ihan mahdollista ja niitä tehdään tänä päivänä kasvavissa määrin. Karkea hinta-arvio on n. 1 000€ / patteri sisältäen runkoverkoston rakentamisen.

Miten voin verrata eri maalämpötarjouksia ja varmistaa, että niiden sisältö on vertailukelpoinen?

mä onkin kuluttajalle erittäin haastavaa.

Tarjoukset ovat yleensä aina ”avaimet käteen”, mutta todellisuudessa urakkarajat voivat olla hyvinkin erilaisia. Tärkeimpiä tarkastettavia asioita:

  • Lämpöpumpun todellinen koko pitäisi verrata samalla standardilla ja samoissa lämpötiloissa
  • Porausmäärä ja urakkaan kuuluva pehmeän maan poraus
  • Kerätäänkö kivituhka?
  • Sisältyvätkö sähkö ja purkutyöt?
  • Kytkentätapa: Suora vai ohituskytkentä. Ohituskytkentä on selkeästi kalliimpi, mutta huomattavasti luotettavampi.
  • Ovatko maalämpöpumpun kiertovesipumput (2kpl)A-luokan matalaenergiakiertovesipumppuja?

Maalämpöpumppujen vertailua ja eri standardeja on käsitelty tarkemmin –Kerros ja rivitalojen maalämpö-osiossa mutta se on kuitenkin sellaiseen sovellettavissa pientaloihin.

Maalämpöpumput (22)

Mikä on sopiva osamitoitetun maalämpöpumpun teho saneerauskohteeseen, jonka öljynkulutus on 3000 l vuodessa. Öljykattila ja -poltin on uusittu v. 2004.

3000l öljynkulutukseen tavallisesti Uudellamaalla mitoitetaan maalämpöpumppu jonka teho on väliltä 7-9- kW. Kun kyseessä on noinkin uusi öljykattila ja sitä kautta hyvä hyötysuhde, niin suosittelisin mitoitusta haarukkaan 8-9 kW. Tällöin lämpöpumpun tehopeitto olisi n. 75-80% ja koko vuoden energiasta hoidettaisiin maalämmöllä jo n.98-99%.

 

Jos kohde on pohjoisempana jolloin lämmityskausi on pidempi, riittää samaan öljynkulutukseen jopa hieman pienempi maalämpöpumppu , sillä siellä energia jakautuu tasaisemmin eri kuukausille. Kylmemmästä ilmastosta johtuen pohjois-Suomessa tarvitaan kuitenkin merkittävästi enemmän porausta kuin etelässä, vaikka maalämpöpumppu olisi saman kokoinen.  

 

Voidaanko vanhaa käyttövesivaraajaa hyödyntää uudessa maalämpöjärjestelmässä?

Tämä riippuu nykyisen käyttövesivaraajan tyypistä, mutta tavallisesti käyttövesivaraaja kannattaa vaihtaa erikseen maalämpöpumpulle suunniteltuun malliin. Usein vanhojen käyttövesivaraajien kierukat on mitoitettu kuumemmalle lämmitysvedelle kuin mitä maalämpöpumpulla tehdään ja siksi ne jäävät teholtaan ”pieniksi”. Vanhaa sähkövaraajaa voisi halutessaan käyttää ns. puskurisäiliönä, mutta useinkaan tälle ei ole tarvetta, sillä maalämpöpumpun sisäisellä varaajalla pärjatään valtaosassa kohteita.

Miten maalämpöpumput toimivat?

Maalämpöpumput toimivat täysin samalla tekniikalla kuin jääkaapit, jotka siirtävät lämpöä kaapin sisältä huoneilmaan. Maalämpöpumpun toiminnasta on kerrottu laajemmin Maalämpöpumppu ja sen toimintaperiaatteet-osiossa.

Kannattaako vielä odottaa, että maalämpöpumput kehittyvät?

 

Lämpöpumppusovellus on 1800-luvun keksintöjä. Maalämpöpumppuja on valmistettu ja käytetty jo n. 40 vuotta, joten tekniikka on erittäin pitkälle kehittynyttä. Toki laadukasta tuotekehitystä maalämpöpumppujen parissa tehdään kovilla panostuksilla mutta silti uskallamme väittää, että odottaminen ei kannata. Parhaan tuoton saa varmasti sillä, että maalämmön asentaa mahdollisimman nopeasti ja alkaa säästää lämmityskuluissa.

 

Kumpi kannattaa pientaloon asentaa ilmaa/vesilämpöpumppu vai maalämpöpumppu?

Vastaus on helppo: Maalämpöpumppu, jos sille vain saadaan tarvittavat porausluvat.

Laadukkaalla ilma/vesilämpöpumpulla ja maalämmöllä ei juurikaan jää hintaeroa kun huomioidaan kotitalousvähennys, sekä maalämpöpumpulla huomattavasti  pienempi lisäenergiatarve, josta aiheutuu kiinteitä kustannuksia. Ilma/vesi lämpöpumppu tarvitsee aina koko kiinteistön huipputehon mukaisen lisäenergian, sillä laitteet eivät huippupakkasella pysty enää toimimaan. Maalämpö sen sijaan käyttää lisäenergiaa vain maalämpöpumpun tehon ylittävin osin.

Toinen syy on maalämpöpumpun paremmat säästöt. Kylmällä ilmalla, jolloin ilma/vesilämpöpumpun hyötysuhde laskee voimakkaasti tai laite jopa sammuu, tarvitaan juuri eniten lämmitysenergiaa. Maalämpöpumppu toimii tällöinkin lähes yhtä hyvällä hyötysuhteella kuin leudoimmillakin ilmoilla ja siksi maalämpöpumput säästävät huomattavasti ilma/vesilämpöpumppuja enemmän.

Kumpi on kannattavampi: aurinkokeräin vai maalämpöpumppu?

Aurinkokeräimellä on tavallisesti mahdollista tehdä noin ½ kiinteistön käyttövesitarpeesta, eli 4 henkisessä perheessä n. 2000kWh / vuosi. Nykyisillä energianhinnoilla tämä tarkoittaa rahassa n. 250€ / vuosi.

Maalämpöpumput pystyvät pudottamaan n. 70% koko kiinteistön energiankulutuksesta, eli maalämpöpumput pystyvät jopa yli 10 kertaiseen säästöpotentiaaliin.

Toimiiko maalämpöpumppu vanhassa patterijärjestelmässä vai pitääkö se vaihtaa lattialämmitykseen?

Tässä on kaksi merkitseväää asiaa: Patteriverkoston virtaus ja tarvittava lämmitysverkon menoveden lämpötila, silloin kun ollaan talven kylmimmässä päivässä.

Virtausongelmat voi helposti poistaa erillisellä patteriverkoston työsäiliöllä.

Menoveden lämpötilan ylittäessä 65-70 astetta, aletaan liikkua riskialueella. Tällöin kannattaisi miettiä muutaman patterin vaihtamista tehokkaampaan, jolloin päästään alhaisempaan menoveden lämpötilaan.

Valtaosassa vanhoissakaan patterijärjestelmistä kumpaakaan ei välttämättä tarvitse tehdä, vaan maalämpöpumput toimivat normaalisti vaikka patterijärjestelmä jätetään ennalleen.

Onko maalämpöpumppu asennettuna vanhaan patterijärjestelmään läheskään yhtä kannattava kuin lattialämmityksessä?

Patterijärjestelmässä päästään yllättävänkin lähelle lattialämmityksen säästöjä ja harvoin pelkän maalämmön takia pattereita vaihdetaan lattialämmitykseen.

Tästä aiheesta löytyy enemmän tietoa osiosta –Maalämpöpumppu ja tarvittava lämmönjakojärjestelmä-.

Monissa maalämpöpumpuissa on vain alle 200l käyttövesivaraajat. Kuinka isolle perheelle tämä riittää?

Normaali käytössä, ilman kylpyammetta tämä riittää hyvin 4-5 henkiselle perheelle. Valtaosa Suomen sähkölämmitteisistä pientaloista tulee toimeen 300l sähkövaraajalla, jota lämmitetään vain öisin. Maalämpöpumppu puolestaan alkaa lämmittämään käyttövettä koko tehollaan välittömästi kun käyttövesivaraajan lämpötila laskee. Tällöin seuraavalle käyttäjälle tavallisesti ehtiikin latautua jo uusi varaajallinen kuumaa vettä.

Jos talossa on kylpyamme johon tarvitaan hetkellisesti paljon kuumaa vettä, niin silloin kannattaa asentaa isompi esi. 300 käyttövesivaraaja.

Mikä on odotettu maalämpöpumpun käyttöikä ja mitä tapahtuu kun maalämpöpumppu pitää uusia?

Maalämpöpumpun kestoikää voisi verrata jääkaappiin. Yleisesti puhutaan n. 20-25 kestoiästä, mutta tässä yhteydessä pitää painottaa, että järjestelmässä on myös kuluvia osia. Esimerkiksi kiertovesipumput ja vaihtoventtiili ovat tyypillisiä osia joita joudutaan tarvittaessa vaihtamaan.

Kun maalämpöpumppu aikanaan uusitaan, niin tavallisesti keruupiirille tai porakaivolle ei tässä vaiheessa tehdä mitään. Tällöin pelkkä maalämpöpumpun ja mahdollisesti käyttövesivaraajan vaihto riittää. Vaihdon hinta ei siis ole kuin alle puolet alkuperäisen investoinnin hinnasta.

Mikä on patteriveden työsäiliö?

Patteriveden työsäiliöllä eli ns. puskurisäiliöllä tarkoitetaan vesisäiliötä, johon varataan patterilämmitysvettä patteriverkoston vesimassan kasvattamiseksi.

Lämmitysverkoston vesimassan kasvattamisesta on seuraavia hyötyjä:

  • Maalämpöpumpun käynti- ja lepojaksot pitenevät kun vesimassaa on enemmän. Tämä puolestaan pidentää maalämpöpumpun kestoikää.
  • Sekä maalämpöpumpulle, että pattereille voidaan säätää eri virtaamat, jolloin molemmilla on mahdollista toimia sellaisessa ympäristössä kuin mihin ne on tarkoitettu. Tämä on erityisen tärkeää jos kiinteistössä on tiloja joita halutaan lämmittää esim. kesäaikana, kun muuta lämmöntarvetta ei ole.
  • Säiliö estää patteritaloissa joskus ilmenevää, lämpölaajenemisesta johtuvaa ”napsuntaa”

Mitä tarkoittaa maalämpöasennuksessa ”hullun kierto”?

Tämän kytkennän virallisempi nimi on ”ohituskytkentä”. Tämä on erittäin suositeltu kytkentätapa varsinkin ruotsalaistyyppisille ns. vaihtuvan lauhdutuksen lämpöpumpuille. Eri lämpöpumppuratkaisuista on kerrottu lisää osiossa –Suomessa yleisesti käytössä olevat maalämpöpumpputekniikatT

ällä kytkennällä mahdollistetaan eri virtaama maalämpöpumpulle ja lämmönjaolle silloinkin, kun kytkennässä ei ole erillistä patteriveden puskurisäiliötä. Tähän kytkentään pitää kuitenkin lisätä yksi maalämpöpumpun ulkopuolinen kiertovesipumppu, jolla kierrätetään patterivettä riippumatta lämpöpumpun sisäisestä kiertovesipumpusta. Välttämätön tämä on silloin, jos lämmönjaossa on mukana esim. iv-koneen lämmityspatteri jonka vesikiertoa ei saa katkaista esim. käyttöveden lämmityksen ajaksi.

Ovatko kaikki maalämpöpumput samanlaisia?

Maalämpöpumput eivät ole samanlaisia, vaan niissä on merkittäviä eroja ominaisuuksissa, hyötysuhteessa ja sitä kautta käyttökustannuksissa, maksimilämpötiloissa, käyttöveden tuotannossa, toimintaperiaatteissa jne. Erilaisten maalämpöpumppujen toimintaperiaatteista on kerrottu tarkemmin osiossa –Suomessa yleisesti käytössä olevat maalämpöpumpputekniikat-.

Kuinka paljon tilaa tarvitaan maalämpöjärjestelmälle tekniseen tilaan?

Tavallisesti maalämpöpumppu mahtuu esim. öljykattilan tai yösähkövaraajan tilalle pannuhuoneeseen.

Pientalon maalämpöpumppu vie tilaa 60cmx60cm, mahdollinen erillinen käyttövesivaraaja 70cmx70cm ja mahdollinen patteriveden työsäiliö 50cmx50cm.

Kuinka matalaan tilaan voidaan maalämpöpumppu asentaa?

  • Sisäisellä 185l käyttövesivaraajalla varustettu pientalon maalämpöpumppu tarvitsee 210cm korkean asennustilan.
  • Erillisellä 200l käyttövesivaraajalla toteutettu ratkaisu n. 180 cm korkean asennustilan.
  • Erillisellä 300l käyttövesivaraajalla toteutettuna, korkeutta tarvitaan 195cm.

Ovatko suomalaiset ja ruotsalaiset maalämpöpumput samanlaisia?

Nämä maalämpöpumppu ratkaisut eroavat toisistaan yllättävänkin paljon sekä mitoituksiltaan, toimintaperiaatteiltaan, että kytkentätavoiltaan. Usein ruotsalaiset maalämpöpumput ovat ns. vaihtuvan lauhdutuksen laitteita ja suomalaiset ovat tavallisesti kiinteän lauhdutuksen maalämpöpumppuja.

Tarkempaa tietoa aiheesta löytyy osiosta –Suomessa yleisesti käytössä olevat maalämpöpumpputekniikat

Olen kuullut, että maalämpöpumppu voisi kerätä energiaa myös poistoilmasta. Kannattaako siis porakaivon sijaan rakentaa koneellinen ilmanvaihto?

Maalämpöpumppu voi kerätä energiaa talteen poistoilmasta samoin kuin se keräisi porakaivostakin. Pelkästään tämän takia ei kuitenkaan koneellista ilmanvaihtoa kannata rakentaa, sillä energian näkökulmasta tämä olisi nollasummapeliä. Jos ilmanvaihtoa lisätään, kasvaa oleellisesti myös energiankulutus, jolloin porakaivo tarvittaisiin edelleenkin.

Mitä huoltotoimia maalämpöpumput jatkossa edellyttävät?

Maalämpöpumput tulevat toimeen erittäin pienellä huollolla. Käytännössä asiakkaan vastuulle jää kahden suodattimen puhdistaminen / maalämpöpumppu.

Markkinoilla on myös maalämpöpumppuja, jotka tulee kylmäliikkeen taholta tarkastaa vuosittain, mutta tavallisesti nämä ovat isommissa kiinteistöissä ja tämä tulisi tuoda asiakkaalle esille jo tarjousvaiheessa.

Voiko pattereiden termostaatteja käyttää edelleen huoneiden lämmönsäätöön kuten vanhalla öljykattilallakin olen tehnyt?

Maalämpöpumppujen kannalta katsottuna, patteritermostaatit saisivat olla aina lämmityskaudella auki. Lämmön säätö tulisikin tehdä maalämpöpumpulta, menoveden vettä säätämällä eikä pattereiden termostaateilla. Poikkeuksena esim. makuhuoneet joiden lämpötila halutaan pitää muita tiloja alhaisempana.

Mitä tarkoittaa maalämpöpumpun COP?

Lämpökerroin eli COP (Coefficient Of Performance) kertoo, mikä lämpöpumpun hyötysuhde on. Esimerkiksi COP 5,0 tarkoittaa, että laite tuottaa yhdellä kilowatilla sähköenergiaa, 5,0 kilowattia lämpöenergiaa.

Lämpöpumppujen markkinointiviestinnässä painotetaan COP-arvoja erittäin näkyvästi. Asiakkaan on kuitenkin syytä muistaa, että COP voidaan ilmoittaa useihin erilaisiin mittaustapoihin nojautuen jolloin ”markkinointiluvut” ovat harvoin vertailukelpoisia keskenään.

St1 Lähienergia Oy ja St1 (1)

Miksi polttoöljyä myyvä energiayhtiö on mukana maalämpöliiketoiminnassa?

Maalämpö on erittäin ympäristöystävällinen ja järkevä ratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Tämän vuoksi maalämpöä vastaan ei olisi mielekästä kilpailla vaan on parempi olla siinä liiketoiminnassa mukana. St1 visio on olla johtava CO2-hyvän energian valmistaja ja myyjä. Maalämpöliiketoiminta tulee tätä visiota erittäin hyvin.

 

Kysymys lisättäväksi kysymyksiä ja vastauksia palstalle

Nimi *

Lähiosoite *

Kysymykseni lisättäväksi Q&A palstalle

Puhelinnumero *

E-mail *

Kommentointi on suljettu.