Maalämpö kerros- ja rivitaloihin

 

Maalämpö isoissa asuinkiinteistöissä on loistava mahdollisuus keventää yhtiövastikkeiden nousupaineita!

Maalämpö ja maalämpöpumppu sopivat hyvin isojen asuinkiinteistöjen lämmitysmuodoksiMaalämpö soveltuu erittäin hyvin myös suurempien asuinrakennusten lämmönlähteeksi. Maalämpö ei aseta kiinteistölle mitään kokorajoituksia vaan tavallisesti isoissa kohteissa kytketään tarvittava määrä maalämpöpumppuja rinnakkain. Maalämpöpumppu onkin käytettyä tekniikkaa Suomessakin jopa kaukolämmön lämmöntuotannossa sen edullisten käyttökustannusten takia. Kerros- ja rivitalojen maalämpö on tullut viime vuosina erittäin suosituksi juuri edullisuutensa sekä ympäristöystävällisyytensä vuoksi. Maalämpöinvestointi taloyhtiöön toteutetaan tavallisesti siten, että asukkaiden maksamat vastikkeet eivät nouse vaan investointi rahoitetaan puhtaasti maalämpösäästöillä. Tyypilliset maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajat ovat kerros- ja rivitaloissa n. 4-10 vuoden välillä riippuen maalämpömitoituksesta sekä nykyisestä lämmitysenergian hinnasta. Usein taloyhtiöt mitoittavat lainan hieman pidemmälle kuin maalämpöinvestoinnin oletettu takaisinmaksuaika on.  Tällöin maalämpö jopa laskee vastikkeita tai maalämmön tuomaa vastikeylijäämää voidaan käyttää talon muihin perusparannuksiin. Tilanteesta riippuen maalämpöinvestointiin on viime vuosina erinomaisen rahallisen tuoton lisäksi ollut mahdollista saada myös valtion energia-avustuksia.

Maalämmön järjestelmäratkaisuissa on merkittäviä eroja

Isoissa asuinrakennuksissa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota järjestelmäsuunnitteluun varsinkin käyttövesituotannon osalta. Perinteisissä maalämpöpumpun kytkentätavoissa käyttöveden lämmityksestä tehdään vain osa maalämpöpumpulla ja viimeiset tärkeät asteet tehdään lisäenergialla. Tämän ratkaisun huono puoli on se, että käytännössä kaikki käyttöveden kierron häviöt jäävät kalliin lisäenergian varaan ja maalämpösäästöt pienenevät oleellisesti. Suomalaisessa 70- ja 80-luvun rakennuskannassa on erittäin yleistä, että kosteat tilat lämpiävät osittain tai kokonaan kuuman käyttöveden kierrossa olevilla pattereilla tai lattialämmityksillä. Tällöin kiinteistön vuotuisesta energiankulutuksesta voi yli puolet kohdistua käyttöveteen, sillä se lämmittää väistämättä myös muuta huoneistoa ja kesäaikana lämmitetään ihan turhaan. Jos tämän tyyppisessä ratkaisusta hyväksytään tilanne, jossa maalämpöpumppu ei tee käyttöveden kiertoon vaadittavaa energiaa vaan se tehdään kalliilla lisäenergialla, hävitään maalämmön säästöpotentiaalista pahimmillaan  jopa yli puolet.

Oikean maalämpöpumpun valinta

Ratkaisevaa onkin valita maalämpöpumppu sen mukaan millaisiin olosuhteisiin sitä kiinteistössä tarvitaan ja kuinka isoa maalämpösäästöä haetaan. Parhaat maalämpöpumput pystyvät koko tehollaan jopa n. 65 asteiseen menoveteen, jolloin ne pystyvät tekemään myös käyttöveden ja käyttövedenkierron häviöt kokonaisuudessaan ilman kallista lisäenergiaa. Osa maalämpöpumppuvalmistajista on ratkaissut asian ns. tulistuksella (tarkemmin sanottuna tulistuksen poistolla), jossa maalämpöpumppu pystyy kokotehollaan vain esimerkiksi n. 55-58 asteiseen menoveteen ja tätä kompensoidaan tulistuksella. Tässä pieni osa n. 5-10% maalämpöpumpun kokonaistehosta saadaan huomattavasti kuumemmaksi, mutta vain silloin kun maalämpöpumppu tekee erittäin kuumaa lämmitysvettä ja käy pitkiä käyntijaksoja. Tämä maalämpötekniikka toimiikin kylmimmät talvikuukaudet hyvin mutta valtaosa vuodesta jäädään kuitenkin mm. käyttövedessä lisäenergian varaan, sillä tulistustehoa saadaan vain silloin kun maalämpöpumppu tekee pitkiä käyntijaksoja kuumalla lämmitysvedellä. Puhuttaessa maalämpöpumpun korkeimmasta menovedestä pitäisikin erotella ne lämpötilatasot joihin pystytään 12 kuukautta vuodesta maalämpöpumpun kokonaisteholla, sekä ne lämpötilatasot joita voidaan hyödyntää vain vuoden kylmimpinä kuukausina ja silloinkin vain pienin osin 5-10%  maalämpöpumpun kokonaistehosta.

Mitoitus ja mahdollinen lisäenergiamuoto

Maalämpömitoitus herättää paljon keskustelua ja mielipiteitä. Sinänsä maalämpömitoituksessa ei ole mitään yksiselitteistä totuutta, vaan se voidaan tehdä juuri sen mukaan kuin asiakas näkee oikeaksi. Myöskään takaisinmaksun / investoinnin optimia ei voi laskea ilman tietoa tulevaisuuden hintakehityksestä sekä käytettävästä aikajanasta. Yksinkertaistettuna tähän on muutama perussääntö:

  • Mitä pienempi maalämpöinvestointi, sitä lyhyempi on takaisinmaksuaika
  • Suhteellisesti laskettuna pienempi maalämpömitoitus on tuottavampi, mutta kun lasketaan säästöjä eurojen kautta, niin isompi maalämpöjärjestelmä tuottaa paremmin
  • Isompi maalämpömitoitus muuttuu ennen pitkää tuottavammaksi, mutta asiakkaan tulee päättää millä aikajanalla hän haluaa maalämpöinvestointia käsitellä.

 

 

Oheisessa taulukoissa on verrattu 50 asunnon kerrostaloa, jossa energiankulutus on 65 000l polttoöljyä vuodessa ja ja sen eri maalämpömitoituksia 50%, 75% ja 100% maalämpötehoilla kun lisäenergiana on polttoöljy. Taulukoista voidaan hyvin yksiselitteisesti todeta, että 90% säästöistä saavutetaan maalämpöpumpuilla joiden teho riittää vain n. puoleen talven kylmimmästä päivästä (tehopeitto 50%). Tehopeiton kasvattaminen 50%–>75% antaa vielä pienen lisäsäästön mutta laitteiston kasvattaminen edelleen isommaksi ei enää käytännössä lisää säästöjä.

maalämpö esimerkki mitoituksesta 2 kpl IVT HE D 43   maalämpö esimerkki mitoituksesta 3 kpl IVT HE D 43   maalämpö esimerkki mitoituksesta 4 kpl IVT HE D 43

 

Isoissa asuinkiinteistöissä maalämpömitoituksella onkin erittäin paljon vaihtoehtoja. Tähän vaikuttaa myös oleellisesti se, millä mahdollinen lisäenergia jatkossa tuotetaan. Jos kiinteistöön jää esim. vanha öljykattila lisäenergiaksi, niin silloin usein pienempikin maalämpömitoitus on mahdollinen ilman, että kiinteistön sähköt loppuvat kesken. Jos taas lisäenergia halutaan tehdä sähköllä, niin silloin usein mitoitukseen vaikuttaa se, miten paljon kiinteistössä on sähköä käytettävissä. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä isompi maalämpöjärjestelmä, sitä pienempi on sähkön tarve. Kaukolämpötaloissa sähkön riittävyys tulee usein rajoittavaksi tekijäksi, sillä tavallisesti ainoa käytettävissä oleva lisäenergiamuoto on sähkö. Kaukolämpökin soveltuisi lisäenergiaksi erittäin hyvin jos vain sen kiinteät perusmaksut saisi neuvoteltua uutta kulutusta vastaaviksi. Mietittäessä tulevaa kiinteistön lisäenergiamuotoa, kannattaa myös huomioida se, että tulevaisuudessa todennäköisesti tulee voimaan malli jossa sähkön myyntihinta kylminä talvipäivinä voi olla moninkertainen normaalitasoon verrattuna. Tällöin vanha, vaikkakin heikon hyötysuhteen öljykattila on erittäin arvokas, sillä öljyn hinta ei muutu tunneittain pakkasten mukaan.

 

Kilpailutus ja tarjousten yhdenvertaistaminen

Kerron- ja rivitalojen maalämpökilpailutuksissa on käytössä hyvin erilaisia toteutustapoja. Osa kilpailuttajista teettää valmiin järjestelmäsuunnittelun, jossa kytkentä- ja toimintatavat ym. on ennalta määrätty. Tällöin tarjouksista saa helpommin verrattavia mutta käytännössä ne yleensä soveltuvat hyvin vain yhdelle tai kahdelle tuotemerkille. Tällöin iso osa kilpailutuksen hyödyistä jää saamatta, kun kilpailutus käytännössä toteutuu vain yhden tai kahden maalämpöpumppumerkin välillä. Tässä mallissa jää täysin hyödyntämättä myös ne ominaisuudet, joita eri maalämpöpumpuvalmistajat ovat omien laitteiden suunnittelussa ja valmistuksessa painottaneet koska toimintaperiaatteet ja kytkentätavat ovat jo ennalta määrättyjä. Toisessa ääripäässä kilpailuttaja antaa maalämpötoimijoiden tarjota omille maalämpötuotteilleen parhaiten sopivat mitoitukset, sekä kytkentä- ja toimintaperiaatteet. Tällöin tarjouksista tuleekin hyvin erilaisia mutta ne ovat laadittu siten, että tarjotuista laitteista saadaan se hyöty joihin ne on suunniteltu ja valmistettu. Tällöin maalämpötarjoukset kannattaakin vertailla tulevien käyttökulujen perusteella, joihin kaikilla merkittävillä maalämpöpumppuvalmistajilla on omat laskentaohjelmansa. Jotta tämä vertailu voidaan tehdä yhdenmukaisesti pitää lähtöarvot olla 100% samat. Tärkeitä yhdenmukaistettavia lähtöarvoja ovat mm:

  • Vuotuinen lämmitysenergian kulutus (tärkein kaikista)
  • Vuotuinen käyttöveteen kuluva energiamäärä
  • Jos nykyisessä järjestelmässä on esim. öljykattila, niin laskennassa käytettävä öljykattilan hyötysuhde
  • Korkein lämmönjakojärjestelmän tarvitsema verkostolämpötila

Jos lopputuloksena halutaan vertailla maalämmön käyttökuluja tai säästöjä euroissa, pitää vielä yhdenmukaistaa laskennassa käytettävät energianhinnat:

  • Maalämpöpumpun käyttämän sähköenergian hinta siirtomaksuineen ja yhdenmukainen verokäsittely
  • Mahdollisesti lisäenergiana käytetyn energian hinta siirto- ja perusmaksuineen sekä yhdenmukainen verokäsittely
  • Vertailun perusteena olevan vanhan järjestelmän mukainen energian hinta siirto- ja perusmaksuineen sekä yhdenmukainen verokäsittely
  • Mahdollisesti mukaan otettava vuotuinen energian kustannusnousu
  • Jos kohteen investointi hoidetaan lainarahoituksella niin käytettävä korko %

Näin toimimalla eri laitteistojen laskelmista voidaan laskea tarkat ja yhdenmukaistetut takaisinmaksuajat maalämpöinvestoinnille sekä aidosti päästä laskennallisesti todentamaan mikä monista maalämpövaihtoehdoista kannattaa valita.

Eri maalämpöpumppujen vertailu

Maalämpöpumppujen vertailu ilman yhdenmukaisia tietoa on vaikeaa. Siksi alalla onkin käytössä kaksi yleistä standardia, joiden mukaiset arvot ovat vertailukelpoisiakeskenään  (EN14511 ja EN255).  Standardien lisäksi arvoihin vaikuttaa lämmönkeruupiirin ja tehtävän lämmitysveden lämpötilat, jotka tavallisesti ilmoitetaan standardin yhteydessä: Esimerkiksi EN 14511 (B0/W35) tarkoittaa Standardin EN14511 mukaista mittausta kun lämpöpumpun lämmönkeruupiirin sisääntuleva neste on 0 asteista ja maalämpöpumppu tekee 35 asteista lämmitysvettä.

EN 255 on Suomen standardisoimisliitto SFS ry:n mukaan jo käytöstä poistunut standardi, jonka on korvannut EN 14511. Vanhaan standardiin viitataan kuitenkin maalämpöpumppujen markkinoinnissa edelleen yleisesti. Yksi syy tähän on se, että vanhentuneen standarsin EN255 luvuissa ei ole mukana maalämpöpumpun kiertovesipumppuja vaan vanhalla tekniikalla saa paremmat arvot kuin uudella EN 14511 Standardilla.

Asiakkaan kannalta merkittävää on se, että EN14511-standardin arvot pitävät sisällään siis myös maalämpöpumpun kiertovesipumppujen energiankulutukset. Tällä on erityisen iso merkitys jos verrataan sellaisia maalämpöpumppuja joista osassa on A-luokan matalaenergiakiertovesipumput ja osassa ei. Tärkeimmät arvot joita kannattaa vertailla ovat:

  • Maalämpöpumpun todellinen teho. Riippuen lämpöpumppuvalmistajasta markkinointinimen ja maalämpöpumpun todellisen tehon ero voi olla jopa 20%.
  •  Maalämpöpumpun COP-arvo eli hyötysuhde. Luku ilmoittaa kuinka paljon energiaa saa ostamalla 1 osan ostoenergiaa kyseisissä lämpötiloissa. Tähän arvoon on maalämpöpumpun sisäisillä kiertovesipumppujen energiakulutuksella iso vaikutus, joten vertailuun kannattaa käyttää mahdollisuuksien mukaan EN14511-standardia

 

Varautuminen mahdollisiin vikatilanteisiin

Uutta maalämpöjärjestelmää toteuttaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös mahdollisiin tulevaisuuden vikatilanteisiin, joita hyvissäkin tekniikoissa aina väistämättä joskus esiintyy. Varsinkin käyttöveden varmistus on perusteltua, sillä ilman varajärjestelmää korjauksilla on yleensä niin kiire, että hälytys ja päivystyskustannukset voivat nousta korkealle. Huolellisesti suunnitellulla varajärjestelmällä on mahdollista toteuttaa laitteisto, jossa mahdollinen vikatilanne ei aiheuta turhaa kiirettä vaan huollot voidaan tehdä edullisesti normaalina työaikana.

Maalämpöpumpun etähallinta

WP_000073Maalämpöjärjestelmä on isommassa kiinteistössä suositeltavaa varustaa kaukovalvontalaitteistolla, jossa laitteiston säädöt, perustarkastukset  ja valvonta on mahdollista tehdä etäyhteyden kautta. Tällä ratkaisulla säästetään turhat matkakulut kohteeseen ja saadaan tieto myös mahdollisista vikatilanteista heti niiden ilmettyä. Kaukovalvonnan internetyhteydeksi riittää edullinen GSM-data liittymä, jonka kustannus on n. 10€ / kk.

 

Kommentointi on suljettu.